Michaelin Marlon-veli paljastaa, että Michael tullaan hautaamaan kulta-arkussa sementin sisään torstaina [3.9.]. Michaelin lapset ovat kirjoittaneet jäähyväisviestin isälleen: “Daddy we love you, we miss you”, “Iskä me rakastamme sinua, meillä on ikävä sinua”. Lapsien jäähyväisviesti tullaan laittamaan arkkuun yhdessä valkoisen hansikkaan kanssa. Michael on meikattu ja hänellä on päässään olkapäille ulottuva, kihara peruukki. Heti hautajaisten jälkeen Michaelin arkku tullaan sulkemaan betonin sisään. Paksu betonikerros ja hautaa vartioiva hälytysjärjestelmä estävät haudanryöstäjiä pääsemästä Michaelin lähelle. Michael haudataan Hollywoodista kahdeksan kilometriä pohjoiseen sijaitsevalle Forest Lawnin hautausmaalle Holly Terrace Grand Mausoleumiin, jossa myös tähdet Humphrey Bogart ja Clark Gable lepäävät. Hautausmaata kiertää korkeat muurit ja se on suljettu yleisöltä. Vierailijoiden täytyy todistaa henkilöllisyytensä päästäkseen sisään. Lapset voivat käydä vierailemassa isänsä haudan luona rauhassa.Koko ikänsä parrasvaloissa olleen Michaelin 45 minuutin pituiset hautajaiset tullaan järjestämään suojassa kameroilta lähimpien sukulaisten ja ystävien kesken. Soul-laulaja Aretha Franklin on haudan äärellä laulamassa ja paikalle tulee myös Michaelin läheinen ystävä Diana Ross sekä Motown levy-yhtiön perustaja Berry Gordy. Pieni muistotilaisuus tullaan järjestämään hautaamisen jälkeen Jacksonin perheen tilalla Encinossa. Michaelin ruumista on pidetty nyt yhdeksän viikkoa hautausmaan ruumishuoneella. Ruumis on ollut ulkopuolella vain silloin, kun se ajettiin poliisisaattueessa Staples Centerin muistotilaisuuteen viime kuussa.
Marlon: ”Hautajaiset ovat suljettu yksityistilaisuus. Tämä tulee olemaan Michaelin viimeinen näytös. Kampaaja ja meikkaaja ovat valmistelleet hänet huolella sitä päivää varten. Hän on valmis, kuin olisi esiintymislavalla kumartamassa viimeisen kerran ja esirippu sulkeutuu hänen jälkeensä lopullisesti. Hänen henkensä elää aina vaikka kuori onkin poissa.”
”Alunperin hautajaisten piti olla Michaelin 51-vuotissyntymäpäivänä. Halusin, että veli olisi päässyt haudan lepoon päivänä jolloin Luoja hänet loi, mutta äiti Katherine ei halunnut sitä, sillä hän on Jehovan todistaja eikä vietä synttäreitä.”
Michaelin lapset ovat viettäneet viimeisen puolitoista viikkoa Katherinen luona Las Vegasissa, käyneet Jackie-sedän ja serkkujen luona kyläilemässä ja leikkimässä. Perhe on halunnut säästää heidät hautajaisvalmisteluilta. ”Lapset voivat hyvin. He alkavat viimein oppia elämään sen kanssa, vaikka eihän sellaisesta asiasta pääse ikinä yli.” Marlon kertoi keskustelleen Paris kanssa Marlonin kaksoisveljestä Brandonista, joka kuoli Marlonin ollessa vain muutaman tunnin ikäinen. ”Michaelin muistotilaisuuden jälkeen Paris sanoi minulle ’Marlon-setä, olen varma, että iskä on iloinen nähdessään Brandon-sedän’. Sanoin hänelle, että se oli suloisinta mitä hän olisi voinut sanoa. Minulla on nyt kaksi veljeä Taivaassa, ja jonain päivänä me kaikki tulemme näkemään heidät siellä.”
Michael kuoli 25.6. Los Angelesin vuokrakotiinsa saatuaan tappavan määrän Propofol-unilääkettä. Viime perjantaina Los Angelesin poliisilaitoksen kuolinsyyntutkija ilmoitti, että kyseessä oli henkirikos. Perhe on tuohtunut siitä, että lääkäri Conrad Murray, joka antoi Propofolia Michaelille, oli viimeinen ihminen, joka näki hänet elossa. ”Hän oli viimeinen ihminen Michaelin seurassa, hän tietää tasan tarkkaan mitä on tapahtunut, muttei kerro. En usko, että kukaan yritti tarkoituksella tappaa Michaelia, mutta jotain meni vikaan. Jotain siellä tapahtui ja osa perheenjäsenistä pitää sitä murhana. Michaelin ympärillä pyöri liikaa ”jees-miehiä”: ihmisiä, jotka tekivät hänelle töitä, lääkäreitä. Nämä ”jees-miehet” ajoivat hänet tuhoon. Surullista sanoa, mutta nämä lääkärit tekisivät mitä vain rahasta.”
”Lääkeriippuvuus oli hiljalleen viemässä voiton Michaelista ja hän yritti salata sitä sukulaisiltaan. Hän piti sen omana tietonaan, eikä tykännyt, että ihmiset puuttuivat siihen. Jossain vaiheessa olimme huolissamme resepti- ja kipulääkkeiden käytöstä ja siitä ottiko hän niitä kenties liikaakin, mutta asia näytti olevan hänellä hallinnassa.”
”Kaikki halusivat palasen hänestä ja julkisuudesta muodostui lopulta hirviö, joka ajoi hänet nurkkaan. Hän oli kuin vankina ja ainoa keino päästä välillä ulos oli pukeutua erilaisiin valeasuihin, jotta hän pääsi kokemaan asioita, jotka ovat muille itsestäänselvyyksiä: käymään kaupassa, kävelemään kadulla niin kuin muutkin. Aivan alussa kaikki se julkisuus oli hienoa, mutta lopulta kaikki vain tuomitsivat häntä.”
Marlon kertoo liikuttuneena viimeisestä tapaamisestaan veljensä kanssa, pari viikkoa ennen Michaelin kuolemaa. ”Hän oli kunnossa: nauroi ja vitsaili lapsien kanssa. Hän valmistautui Lontoon konsertteihin ja oli innoissaan showstaan, mutta pääasiassa juttelimme hänen lapsistaan. Michael kasvatti heidät hienosti. He eivät ole julkkislapsia. Silloin perhetapaamisessa Blanket kasteli kaikki vesipistoolillaan, hän on todella aktiivinen ja tykkää hassutella. Prince on kiinnostunut teknisistä asioista ja on hyvä elektroniikan kanssa. Ja Paris on vain niin hurmaava. Hänellä on todella hyvä sydän. He kaikki ovat erittäin kunnioittavia ja tarkkaavaisia. Heidän yhteiset, hyvät hetket isänsä kanssa tulevat elämään aina heidän muistoissa. Michael ei ole enää täällä, mutta hän tulee aina olemaan meidän sydämissämme ja sieluissamme. Häntä tullaan aina kaipaamaan.”
Katherine Jackson on lapsien huoltaja ja kahden vanhimman lapsen äidille Debbie Rowelle on myönnetty oikeus tavata heitä. Nuorimman lapsen, Blanketin, äidin henkilöllisyyttä ei ole ikinä paljastettu ja Michaelin ihotautilääkäri Arnold Klein on toistuvasti väittänyt olevansa Prince Michaelin ja Parisin isä. ”Ihmiset kuten Klein ovat vain rahan tai julkisuuden perässä. He ovat Michaelin lapsia huolimatta siitä mistä tai kenestä he tulevat, Michael oli heidän isänsä, kasvatti heidät syntymästä lähtien ja vain sillä on merkitystä”, Marlon sanoo. ”Lapset saavat kotiopetusta Encinon tilalla, missä mekin opiskelimme lapsina. Opetus tapahtuu paikallisen yksityiskoulun opetussuunnitelman mukaan, lapsille on talossa erillinen luokkahuone ja iso teatteri oppitunteja varten.”
Marlon, yksi Jackson Fiven jäsenistä, muutti pois Encinon kodista 18-vuotiaana, kun meni naimisiin vaimonsa Carol Annin kanssa, mutta piti jatkuvasti yhteyttä nuoremman veljensä kanssa. ”Kun tapasimme, juttelimme aina ’vanhoista, hyvistä ajoista’. Viimeisellä tapaamiskerralla hän muisteli kuinka meillä oli tapana kastella kokonaisia vessapaperirullia ja heitellä niitä hotellimme ikkuinoista tai heittää vettä kadulle roskaämpärin täydeltä. Me kaksi olimme oikeita keppostelijoita”, Marlon muistelee. ”Viimeinen asia, mitä sanoin hänelle oli, että ’rakastan sinua’ ja hänen viimeiset sanansa olivat, niin kuin aina, ’rakastan sinua enemmän’.”
Marlon oli 17 kuukautta Michaelia vanhempi ja hänen läheisin ystävänsä. Pojat jakoivat sängynkin, kun asuivat vielä köyhissä oloissa Garyssa, Indianan osavaltiossa, kahden makuuhuoneen talossa. ”Jermaine ja Tito jakoivat toisen sängyn ja Jackie sai nukkua yksin kolmannessa, koska Randy oli vielä ihan pieni vauva. Meillä oli tapana katsella Michaelin kanssa ikkunasta tielle ja kertoa aina auton nähtyämme ’kun kasvan isoksi niin ostan auton itselleni’. Niin pitkälle hänen kunnianhimonsa hänet vei, meille muille ei superstarana olo vaan koittanut.”
Michael syytti, että isä oli hakannut häntä lapsena, mutta isä kielsi sen aina. ”Isä hakkasi meitä usein, olen siitä katkera. Sellainen kuri ei tietenkään ollut epänormaalia naapurustossamme, mutta ei se tarkoita, että se olisi silti ollut oikein. Uskon, että se hakkaaminen vahingoitti myös Michaelin itsetuntoa ja kykyä pitää huolta itsestään.”
Jacksonin veljekset -Marlon, Tito, Jermaine ja Jackie – ovat kuvanneet reality tv-sarjaa jo viime helmikuusta ja se on tarkoitus tulla ulos USA:ssa muutamaa päivää hautajaisten jälkeen. ”On todennäköistä, että jossain vaiheessa kokoonnumme myös tekemään tribuuttikappaletta Michaelille.”
Surun kanssa taisteleva Marlon herää joka aamu aikaisin: ”Herään aamuisin siinä klo 6.30 ja menen kuistille istumaan. Michaelin kuoleman jälkeen olen nähnyt nyt viisi kertaa pienen kolibrin siellä. Se laskeutuu kuistille ihan muutamaksi sekunniksi. Viimeeksi, kun se oli siellä, sanoin sille ’Okei Michael, mitä kuuluu? Toivottavasti kaikki on hyvin’ ja uskon että on. Sydämessäni tiedän, että hänellä on nyt rauha.”
Laurie Snow Hein: Hummingbird AngelLähde: Mirror
1 kommentti:
Ihana kirjoitus! Aloin itkeä kun luin tuon kolibri jutun:)
Lähetä kommentti