Brett Ratner kertoo ystävyydestään Michaelin kanssa

Vuonna 1998 elokuvaohjaaja Brett Ratner oli viimeistelemässä ensimmäistä Rush Hour -elokuvaansa, kun yhtäkkiä Chris Tucker alkoi kesken kohtauksen tanssimaan villisti kuten Michael Jackson. Kohtaus sai parhaimmat naurut testiryhmältä, joten Ratner halusi sen elokuvaan, mutta ensin hänen tuli selvittää sopisiko se Jacksonille itselleen. Ongelmana oli vain se, ettei Ratner saanut erakkomaiseen Jacksoniin mitään yhteyttä, hän jopa soitti Neverlandiin, mutta ei onnistunut saamaan tähteä kiinni. Eräänä päivänä kuitenkin onni kääntyi.

Ratner: ”Elokuvani leikkaaja keskusteli projektionistin [suom.huom. elokuvaprojektorin käyttäjän] kanssa ja kävi selväksi, että hän olikin Michaelin henkilökohtainen projektionisti. Annoin hänelle kopion elokuvasta ja käskin näyttää Michaelille sen pätkän, missä Chris tanssii kuin hän.”

Kaksi päivää myöhemmin Ratnerin puhelin soi ja hän kuuli luurin toisesta päästä hennon, pehmeän äänen. ”Michael soitti ja sanoi katsoneensa koko elokuvan. Hän piti kovasti koko leffasta, mutta erityisesti Chrisin tanssikohtauksesta ja antoi minulle luvan käyttää sitä elokuvassa. Tarvitsin kuitenkin luvan mustaa valkoisella. Kun pyysin, voisiko hän antaa allekirjoituksensa, hän pyysi minua tulemaan Neverlandiin. Niinpä ajoin sinne ja tilalle kävellessäni kirahvit ja muut eläimet tulivat minua vastaan. Jäinkin sinne pidemmäksi aikaa ja meistä tuli hyvät ystävät. Molemmat tykkäämme hurjasti elokuvista, musiikista ja kaikenlaisesta viihteestä.”

Vuosien mittaan Ratner ja Jackson viettivät valtavasti aikaa yhdessä. He kuvasivat toinen toisiaan: Michael haastattelemassa Brettia, siitä miten hänestä tuli elokuvaohjaaja ja Brett kyselemässä Mikeltä, kuinka hänestä tuli viihdyttäjä. ”Minulla on useita tunteja materiaalia meistä istuskelemassa pyjamat päällä, kun kyselen häneltä millaisesta musiikista hän piti lapsena tai millaisia kirjoja hän luki pienenä.” (Tällainen kaksiosainen video julkaistiin aikaisemmin täällä.)

”Tuntui kuin Jumala olisi ollut hänessä. Hän oli uskomaton, yli-inhimillisen kiltti, mutta hän kohteli muita aina tasavertaisesti. Hän oli ystäväsi pyyteettömästi.”

Yksi heidän lempiharrastuksistaan oli pitää tanssikilpailuja Jacksonin talon pelihuoneessa. Michael laittoi yleensä jonkin Janet-sisarensa biisin soimaan ja revitteli itsestään hurjia tanssiliikkeitä. Sitten Ratner, tai silloin tällöin mukana ollut Chris Tucker, laittoivat jonkin Michaelin biisin soimaan ja tanssivat sen mukana. ”Olen ihan hyvä tanssija, mutta en ollut mitenkään omahyväinen [kilpaillessani hänen kanssaan], se oli vain hauskaa yhteistä puuhaa.” Kun he eivät tanssineet, he katselivat jotain leffaa yhdessä. ”Katsoimme ’Jali ja suklaatehtaan’ alkuperäisversion varmaan 50 kertaa vuosien mittaan.”

”Ihmiset ajattelivat Michaelin olevan outo, mutta minun silmissäni hän oli kiehtova. Hän oli elämäni inspiroivin ihminen. Hänen haaveena oli parantaa kaikki maailman sairaat lapset ja kun kerran sanoin hänelle, että eikös se ole aika mahdotonta, niin Michael purskahti itkuun. Hän oli hyvin herkkä asioissa, jotka koskettivat häntä. Hän oli täyttä puhtautta ja vilpittömyyttä tässä ei enää niin puhtaassa ja vilpittömässä maailmassa.”

Suomentanut: © Piipa
Lähde: Brett Ratner Dot Com

Brett Ratner ja Michael jammailee autossa.