Katherine Jackson kertoo uudessa The Mailin haastattelussaan antavansa Princelle, Parisille ja Blanketille tavanomaisen kasvatuksen.
”Voisin sanoa, että olen vähän vähemmän tiukka, mutta olen yrittänyt seurata Michaelin tapaa kasvattaa lapset”, Katherine kertoo, ”mutta heillä ei ole ystäviä. He eivät mene kouluun, sillä heillä on yksityistunteja kotona. He menevät yksityiskouluun ensi syyskuussa ensimmäistä kertaa.”
80-vuotias isoäiti nauraa ajatukselle, että lapsilla voisi joskus olla normaali elämä, mutta kertoo heillä olevan terveelliset, päivittäiset rutiinit, joihin sisältyy koulutöitä, karatea ja uimista. Katherinen suuresta suvusta lähes päivittäin joku käy visiitillä heidän kodissaan Los Angelesissa. ”Heidän läsnäolonsa on auttanut lapsia äärettömästi. He käyvät yhdessä paikoissa ja pitävät hauskaa. He kuuntelevat Michaelin musiikkia.”
Paris on tehnyt pyhäkön Michaelille hänen makuuhuoneeseensa. ”Halusin ripustaa kuvia kukista ja ballerinoista, kuten olin tytön ajatellut tekevän.” Mutta Paris meni kaapille ja kaivoi esiin kuusi-seitsemän kuvaa Michaelista ja sanoi: ”Ei, haluan isän roikkuvan huoneeni seinällä. Haluan aina nähdä hänet.”
”Joten hän käy nukkumaan ja herää ylös katsoen häntä. Näen Michaelin lahjakkuuden hänessä. Mitä ikinä hän tekekään, hän on todella hyvä siinä. Hän on hyvä artisti ja soittaa pianoa. Hän haluaisi olla näyttelijä.”
Katherine uskoo, että jokaisessa lapsessa on jotain Michaelista. Prince on kiinnostunut taiteesta ja haluaisi olla elokuvatuottaja, kun taas Blanket omaa hänen leikkimielisyytensä.
Lapset alkoivat ymmärtää Michaelin kuuluisuuden vuonna 2001, kun Michael otti Princen ja Parisin mukaan 30th anniversary -konserttiin, joka juhlisti hänen soolouraansa. ”Michael kertoi minulle näiden kahden pikkuisen istuvan yleisössä ja backstagelle tultuaan he sanoivat haluavansa olla isoina juuri kuin hän ja Michael oli nauraa hihittänyt heille.”
Katherine aikoo myös julkaista kirjan, johon hän on koonnut kokoelman kuvia Jacksonin perheestä. Ilmeisesti kirja tulee kulkemaan nimellä Never Can Say Goodbye: The Katherine Jackson Archives. ”Rakastan katsoa kuvia lapsistani tanssimassa ja laulamassa yhdessä, kun he näyttivät iloisilta. Ei ole päivääkään, kun en ajattelisi Michaelia”, Katherine kertoo, ”on vaikeaa puhua ilman, etten järkyttyisi. Vuodet kuluvat ja tunnen silti samoin. Minulla on hyvin läheinen veljen-/siskonpoika, jonka puoleen olen kallistunut paljon. Rukoileminen on auttanut minua. En kadu mitään. Elän vain lapsien takia.”
”Michael oli niin väärin ymmärretty. Muistan, kun hän toi minulle lahjoja. Kellon, kaulakorun ja sormuksen. En ikinä unohda sitä miten hän hymyili, kun avasin jokaisen. Hän oli niin antelias. Hän voisi antaa paidankin päältänsä”, Katherine kertoo, ”haluan maailman tietävän oikean Michaelin. Kaikki ne lehdistön väitteet ovat roskaa.”
”Ihmiset, joilla on lapsia, ymmärtävät miltä minusta tuntuu, kun joku sanoo jotain rumaa pojastani - etenkin silloin, kun se ei ole totta. Sen takia julkaisen kirjan. Haluaisin, että hänet muistettaisiin niin rakastavana ihmisenä kuin hän oli.”
Katherine ei usko, että Michael kuoli luonnollisista syistä.
”Hän oli liian nuori, mutta jotain tapahtui. Olen kuullut ihmisiltä, että hän olisi ottanut reseptilääkkeitä, mutta en koskaan nähnyt poikaani millään tavalla... Puhelimessakin hän oli aina oma itsensä.”
”En koskaan kysynyt siitä, koska hän oli aina normaali. En usko, että hän vain kuoli luonnollisista syistä. En usko sitä. Se oli joku, kuka katsoi hänen ylitseen... Ja hän kuoli. Jos voisin nähdä hänet uudestaan, kysyisin häneltä 'kuka teki tämän sinulle?'”
”Yksi asia mitä toivon, on se, että seuraava vuosi olisi parempi minulle ja perheelleni. Toivon, että ihmiset muistavat edelleenkin Michaelia ja jatkavat hänen perintönsä juhlimista. Hänen kuolemansa on lähentänyt perhettä ja haluan meidän olevan entistäkin läheisempiä.”
”Yritän olla katumatta. Yritän olla ajattelematta niin, koska en usko, että Michael olisi voinut elää elämäänsä millään muulla tavalla. Joskus alan kyynelehtiä. Mutta olen iloinen siitä, koska tiedän maailman ikävöivän ja muistelevan poikaani. Näen fanien ottavan kuvia ja poseeraavan talon edessä. Tiedän, että Michael olisi ollut iloinen jos hän olisi nähnyt tämän. Ikävöin häntä joka päivä.”
Lähde: Mail Online
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti